Sininen Sopukka Shop

25.2.2017

Nonparelli

Sain jälleen todistaa syntymän ihmettä. Oli tilkkuja ja ajatuksia, muutama koenonppa (jotka adoptoitiin samantien piiperoiseni katraaseen!) ja lopulta ihanat hymynaamat minua tervehtimässä. Lukijoiden sukua kertovat olevansa - Nonparellit. Kapusivat pulpetin penkille ja sanoivat osaavansa lukea, mutta kuuntelevansa myös, Molla-Rosan tapaan, mielellään tarinoita. Tervetuloa tarinoiden maailmaan, Nonparellit!

 


18.2.2017

Molla-Rosa

Nukke on voitu tehdä puun tai kiven kappaleesta, sitaista kangaskaitale myttyrälle. Itselläni oli pienenä siskoni neuloma nukke ja toki muutama muovinen. Oli nukke kuinka alkeellinen tahansa, on se saanut hoivaa ja rakkautta pieneltä piiperoiselta, mutta myös vanhemmilta hoivaajilta.

Muotinukkeja on ollut niin kauan kuin muotikin. Oman aikakauden vaatteisiin puetut kaunottaret ovat olleet koristeita, joilla ei ehkä ole ollut lupa leikkiä. Barbit omana aikanani ja Monster High -nuket piiperoisillani ovat leikittäviä muotinukkeja.

Molla-Rosaa suunnitellessani mietin leikkiä, muotia, keräilyä, perinteitä, Kotkan Ruusua, naisia ja tyttöjä ..... Paljon ajatuksia. Tästä ajatusleikistä syntyi perinteisin käsityömenetelmin valmistettu nukke. Hän saa esitellä itsensä :)

Olen Molla-Rosa. Synnyin Kymissä helmikuussa 2017 ja olen n. 35 cm pitkä. Hiukseni ovat pitkät ja villavat ja pidän ne mielelläni letitettyinä. Minna on ommellut minulle ihanan laajahelmaisen mekon ja alushameen sijaan olen pukenut mekon alle mamelukit. Pidän uusista ihmisistä ja uusista paikoista ja rakastan, että minulle luetaan. Odotan tapaamistamme!

Nuken saa omakseen ilmiantamalla itsensä. Hinta ym. tiedot saat paluupostina.






14.2.2017

Vaaleanpunaista ja vihreää

Näiden kuvien myötä minä ja piiperoiset toivotamme sinulle aurinkoisen hattaraista ja makoisaa ystävänpäivää!


1.2.2017

Kiitos sinulle!

Joka olet jaksanut lueskella aikaisemmin kirjoittamaani. Olen tällä hetkellä täysin kunnoton käsityöyrittäjä - en ompele, en neulo ja kirjoittaminen käy työstä. Astmaiset keuhkoni päättivät kehittää yliherkkyysreaktion joulukuusta vastaan. Ehkä aikaisempina vuosina on ollut vastaavaa, mutta en ole osannut suorittaa laskutoimitusta. Kuusesta päästiin, olo helpottui ja piiperoisilla alkoi koulu. Ensin sairastui yksi, sitten toinen ja minä jonon jatkona, kaikilla herkuilla. Onneksi minulla on lääkitys kohillaan - ei tarvitse enää kuukausitolkulla kärvistellä eli tuokion kuluttua jaksaa jälleen heilua :)

Kuva: kesä 2015, omenapuun juurella