Sininen Sopukka Shop

31.5.2015

Metsän kätkössä

Hieman yli puolet tontistamme on rakennettua aluetta ja loput on vanhaa metsittynyttä peltoa. Erityisen sekalainen sekametsämme on vuosikymmenten saatossa ollut kylän peräkamari, jonne on tuotu mm. autonrenkaita, pulloja ja puutarhajätettä. Siten metsäläntti pitää sisällään yllättäviä marjapensaita tai maanpeitekasveja. Koska jo yli viisikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun peltopalstat ovat olleet viljeltyjä, haavat ovat mahtavan kookkaita ja kuuset kurottelevat taivaisiin. Olemme antaneet metsämme elää omaa elämäänsä ja ainoastaan vierailemme siellä toisinaan - lapset toki koluavat kulmilla päivittäin. Tänään tein laajennetun tonttikierroksen ja sain hämmästellä "ai niin, näitäkin". Juuri nyt on hieno aika mennä mehtään. 

Mustikka
 Puolukka
 Ketunleipä
 Pikkutalvio
 Metsätähti
   Kielolehto mustikan takan 
Oravanmarja

Jään odottelemaan kielojen kukintaa - varmaan huumaava tuoksu, on niitä niin paljon :)
 



 

 

29.5.2015

Kukkia ylioppilaille

Juuri kevään juhlien aikaan kukassa olevat puut: tuomi, kirsikka ja luumu viettävät juhla-asuissaan päivää kanssanne, vastavalmistuneet - paljon onnea! 



26.5.2015

Kultaa vai kuparia

Häävalssimme 17 vuotta sitten oli Kultaa ja hopeaa (hieman rokimpana versiona). En tiedä millaista häävalssia eturinteen kaukasianpitkäpalkon kukilla tänään tanssittiin, mutta hääväkeä oli runsaasti. Ilmeisesti kultakuoriaiset olivat juuri heittäneet toukan vetimensä pois, pukeneet ylleen vihreät frakit ja ahmivat joukolla kukkaistutuksiamme. Suhtaudun kaksijakoisesti moisiin öttiäisiin: yäk hienoja, luonnon omille ravinto suotakoon, mutta miksi juuri minun kukkiani.

 

 

 Hän nautti auringosta koivet oikosenaan.

24.5.2015

Suppusuut

Pihapuut, suppusuut - kaunottaret katsella. 
 
Vaahteran viuhka. 

Tuomi tähtisilmä.  

Kuusi kultainen.

22.5.2015

Möyriäinen

Sadepäivinä näitä ei tapaa, mutta poutapäivinä levinneisyys on laaja kautta Suomenmaan. Laji on helppo tunnistaa rennosta vaatetuksesta, hansikoiduista etutassuista ja mukanaan kuljettamastaan laajasta lajikirjosta kasveja ja teräaseita. Möyriäinen on ystävällinen ja kiinnostunut muista möyriäisistä. Hän ravitsee itsensä monipuolisesti eri aistit huomioiden. Myös Sinisen Sopukan puutarhassa on havaittu kaksi lajin edustajaa. Ne ilmestyvät joka kevät ja ovat paikkauskollisia. 

Kuvissa möyriäisen löytämät kevätyllätykset: lemmikki, helmililja ja esikko. 



20.5.2015

Polttokoe

Näppituntuma ja katsehavainto kertovat jo paljon uusiokäyttöön huolimani kankaan materiaalista. Yleensä kangas kulkee pakastuksen, pesun ja silityksen kautta työstettäväksi, mutta joskus minussa herää pieni pyromaani. Luonnonkuidulta näyttävä, tuntuva ja tuoksuva tekstiili voi joskus salakavalasti piilotella sisällään hieman muovia. Halusin testata pellavaisiksi uskomani verhot ja pöytäliinan polttamalla. Leikkasin tilkut ja tuikkasin tuleen (valvotuissa oloissa, vesipisteen lähellä). Kankaat paloivat kituvasti, palon haju ei ollut epämiellyttävän kitkerä ja se mikä paloi, muodostui tuhkaksi. Kyseessä on luonnonkuitu ja tässä tapauksessa uskon, että pellava. Tiedän, että muuntokuidut voivat hämätä kokenutta tutkijaa, mutta pitäydyn ensimmäisessä arviossani.

Kuinka paljon nopeampaa ja helpompaa on kruisailla verkkokaupoissa, tutkia tuotetiedot ja tilata tuote, vaan ei taatusti yhtä mielenkiintoista aistijumppaa kuin yllä kuvaamani matka tuotteen alkulähteille. 



17.5.2015

Rajoja ja rakkautta

 Kuten lapset myös kasvit tarvitsevat välillä ihailun ja hoidon lisäksi rajoituksia. Niin mielelläni sallisin luonnon omien kasvavan kuten itse haluavat, mutta nyt on päivänsilmä lokeroitu omaan koloonsa ja lehtosinilatvat saavat huokaista helpotuksesta. Ensi keväänä tiedän onko aitani pitänyt.
 
Kuvassa perennapenkkini kevätasussaan leikkimökin nurkalta kuvattuna. 

 Raparperisoppaa ja -piirakkaa pian tulossa. Söpösiä ruttulehtiä :) 
 
Mansikat kasvavat ikiaikaisella paikallaan. Ei edes talonrakennustyömaa häätänyt niitä asuinsijoiltaan.

15.5.2015

Voimat

Eilinen pyhäpäivä meni luonnon mahtavia voimia ihmetellessä. Heti aamusta talomme verhoutui ulkoapäin harmaaseen sadeverhoon. Ei ollut hiljaista kesäsadetta, vaan kaikki aistit täyttävää, saavista päälle sadetta. Välillä pilvet huokaisivat ja keräsivät voimiaan ukkosta varten. Salamoi ja jytisi niin kovin, että jaloissa vavahti. Murina hämmästytti varhaisuudellaan, mutta onhan täällä talvellakin ukkostanut, niin miksei sitten toukokuussa. Murisija vyöryi ylitsemme ja toi raekuuron tullessaan. Maa oli hetken aikaa valkoisena ja sadevesikourut puhdistuivat lehdistä. Iltasella aurinko kaivautui esiin pilvien lomasta ja päätti hipsukkais-sateen kanssa asetella näkysälle sateenkaaren.

Kaiken tämän näytelmän keskellä yksi pupu rukka pinkoi takametsästä, tien poikki, tonttimme kautta kotimetsän suojaan. En ole nähnyt niin kiireistä rusakkoa aikoihin. 



12.5.2015

Kasvin elämää

Ajatuksiini uponneena haaveilijana yritän pysyä luonnonihmeiden kintereillä. Lehdet tupsahtivat puihin jokakeväiseksi yllätykseksi, mutta olen minä myös skarpannut. Juurimattoa on hankittu ja päivittäin perennapenkki tutkittu - keltakukkainen, mikä olikaan, saa tyytyä jatkossa rajatumpaan kasvupaikkaan. Vihertää jo - pian on kaivuuhommia tiedossa. 

  Toiset söpöstelevät aina omalla paikallaan.

10.5.2015

Äiti, äityli, äippä

Äiskä, mamma, muori, mutsi, mude - rakkaalla ihmisellä monta nimeä. Luin aamun lehdestä hauskoja tarinoita, eri aikakauden lapsien kertomana, äitien vapaa-ajan vietosta. Oma äitini lukee. Kotona oli aina siistiä, ruoka oli herkullista ja ajallaan pöydässä ja pihan kukat ja viljelykset olivat ojennuksessa. Kotitöiden kanssa ei puunattu. Varhaislapsuudestani saakka muistikuvissani äidillä on nenä kiinni kirjassa ja kirjojen maailmaan olen minäkin luontevasti sujahtanut istuessani äitini pyörän tarakalla matkalla kirjastoon.

Itse vietin vapaa-aikaa eilen illalla pihalla kameran kanssa hiippaillen.

Huomaatteko hymyn pikkuesikon aurinkoisilla kasvoilla :)



8.5.2015

Rouvasväki Ruukissa

Olen kyllä neiti-ihminen. Muistatteko minut, Ellin? Muutin jälleen uuden garderobini kanssa Strömforsin Ruukkiin. Axel & Idan ihana väki oli minua siellä vastaanottamassa. Mikä huiske ja hyörinä kävikään, kun puoti, tai minä sanoisin design myymälä, siivottiin puti puts kesän tulla. Voit tulla tapaamaan minua toukokuussa viikonloppuisin ja kesäkuun alusta elokuun puoliväliin joka päivä klo 10 - 18. Huomenna lauantaina ovet aukeavat kesään 2015. Minua niin jännittää!

 
    Kuvan vasemman puoleisesta ikkunasta, aina iltaisin, katselen ohi lipuvaa vettä. Ihana maisema!
 

7.5.2015

Time machine

Autostani tulee ajoittain aikamakkina. Yleensä näin tapahtuu silloin, kun köröttelen yksikseni. Koneen käynnistämisen avaimena toimii musiikki, sellainen musiikki, jota on soitettava kuin olisin 18 v., juuri autokoulusta tien päälle selvinnyt. Dyng dyng dyng!

Freemanin Ajetaan tandemilla on vakio dyng, dyng säveliä. Tänään aikakone vei minut vuoteen 1981. Oli kirpeän aurinkoinen syyspäivä ja kävelin n. kilometrin matkaa musiikkitunnilta varsinaiselle koulullemme. Äitini oli neulonut minulle Revontuli -neuleen (oma neuleeni oli sininen ja yksinkertaisemmilla siksak -raidoilla raidoitettu) ihanasta paksusta villalangasta ja samasta langasta, samalla kuviolla hän oli tehnyt myös pipon. Mielelläni olin neuleet pukenut päälleni - muisti ei kerro puinko uudestaan. "Pipo päässä pakkasella" laulaa Freeman ja lauloivat luokkani pojat ohi polkiessaan.

Herkkähipiäinen 13 vuotias. Muutaman vuoden päästä meilläkin asustaa sellaisia. Kunpa ulkonäköasiat jätettäisiin kommentoimatta. Luulen kuitenkin, ettei tämä asia ole miksikään muuttunut. 

Nuput kasvavat hienoiksi, kun heille kasvurauha suodaan.
 
ps. Aamupäivällä omassa aikakapselissani ajattelin ja illalla Puoli seitsemän -ohjelmassa esiteltiin Jenni Pääskysaaren kirja Tyttö, Sinä Olet . En ole lukenut teosta, mutta kumman samoilla kujilla ihmisten ajatukset kuljeksivat.

3.5.2015

Metsänväkeä

Aurinkoista sunnuntaita metsänväelle ja muille mukaville! 

 Olen Nokkosperhonen ja näinä päivinä herkkupöydät notkuvat.
 
 Niin lämmin! Oletteko aiemmin huomanneet sorjat sormeni ja varpaani!
 
Tiedän - olen komea. Oikeasti vain hämään, jotta rouvani saavat olla rauhassa.