Sininen Sopukka Shop

25.3.2015

Puvustukset muistoissain

Kiinnostukseni vaatteisiin heräsi jo lapsena, kun katselin äitini valmistautumista juhliin tai jopa kauppamatkalle: huulipunaa huuliin, hiukset ojennukseen ja arkivaatteissakin näytti kauniilta. Lähestyessäni teini-ikää televisioelokuvat ja -sarjat herättelivät minut ajatukseen millaista voikaan olla.

Puvustus ja tunnelma sarjassa Mennyt maailma on syöpynyt mieleeni. Kuinka sarjassa on hyvin kuvattu uuden ajan, 1920 -luvun, koittaminen. Downton Abbey hätkäytti myös puvustuksellaan, pitäytymällä kunkin aikakauden ominaispiirteissä. Valtava työ pukusuunnittelijalla. Ehkä musiikki sarjassa Kunnes jälleen tapaamme on jättänyt muistijäljen sota-aikaisesta pukeutumisesta. Ei niin hohdokasta, mutta lentäjien nahkatakit olivat komeita. 

Nykyään en jaksa seurata sarjoja, mutta tänään tapahtuu poikkeus - Penny Dreadful. En ole kauhun ystävä, mutta ajattelin uhrautua, koska puvustus näyttää kiinnostavalta. On kyse ammattitaudista, johon ei ole parannuskeinoa. Olen potenut tätä tautia siis lapsesta lähtien: tuijotellut kankaita, saumoja, tyylejä. Harrastuneisuuteni ei kuitenkaan näy ylläni, pukeudun kotiäidin sotisopaan: farkkuihin ja trikoopaitaan. Mutta - ajatuksissani liidän tanssilattialla silloin, kun valssi oli uusi muotitanssi tai vispaan charlestonia helmikirjailtu puku ylläni helisten. 

 
Jos jotain vispaan, niin synttärikakkuihin kermat. Yksi kakku juuri syttymässä loistoonsa.

1 kommentti:

  1. Uh huh, en kyennyt katsomaan Pennyä. Puvustus jäi siis arvioimatta.

    VastaaPoista

Sopukan supinoita