Sininen Sopukka Shop

27.2.2015

Barcelona

 Piiperoiset lomakuvaajina. 
 
 

 
Ihastuttavia kevätpäiviä Etelä-Euroopassa. 

21.2.2015

Viikko Kalevalaan

Kalevalan päivää juhlitaan viikon päästä lauantaina. Omana kouluaikanani kyseinen päivä oli suuren juhlan päivä: laulua, soittoa ja puheita. Yläkouluikäisenä ujopiimänä feresi yllä soitin kanteletta - onnekseni kanteleryhmän mukana. Ei siis haitannut taiteellista tuokiota, että unohdin missä järjestyksessä sormieni olisi kuulunut kielillä hypähdellä. 

Itse kirjaa emme lukeneet, ainoastaan keskeisimmät tarinat. Siskoni peruja meillä oli kirjahyllyssä oppikirjaksi sidottu versio Kalevalasta ja se tuli myös minulle tutuksi. Piiperoiseni makustelee kansalliseeposta myös pienemmissä palasissa ja tämän viikon ohjelmassa on ollut tarinan kuvittaminen. Kiinnostuneena jään odottamaan millainen taideteos kotiin keväällä kannetaan. 

17.2.2015

Mäenlaskussa

Huokailevat - sanoo veljeni minulle ja huhuilee päälle kammottavasti. Hän ystävineen huhuilee koko matkan kelkkamäkeen. Minua hirvittää, mutta minkäs teet. Kelkkoja ei ole kovin monta koko kylällä eli on parasta lyöttäytyä mekastavan sakin mukaan, mieli päästä mäenlaskuun. Onhan tänään laskiainen. 

Tiedän, että siellä heitä pestään ja arkutetaan, kaatuneita, sodassa kuolleita. Talo on kelkkamäkeen vievän reittimme varrella. Kipitän vikkelästi ohi - en vilkaisekaan. 

Suru ja ilo samassa sopassa. 

Kaatuneiden evakuointi jatkosodassa. 

Onneksi mäenlasku on nykyään pelkkää riemua.

14.2.2015

Tanssi sateessa

Minulla oli tämä 
ja ystävälläni läpinäkyvä kupu. Oliko ihanampaa kuin tanssia varjonsa kanssa lämpimässä kesäsateessa, avojaloin ruohikolla - paras ystävä vierellä - kumpikin kikatuksesta sykkyrällä. 
 
Toivoisin, että lapset saisivat kokea ystävyyden riemun. 
Hyvää ystävänpäivää!
 
 
 
 

10.2.2015

Miks ei

Piiperoiseni luki eilen uskonnon läksyään ja tuhahti "Miks ei täällä milloinkaan ole tyttöjä?" Mielestäni hyvin havaittu kymmenvuotiaalta. Kautta historian historiaa ovat kirjoittaneet miehet, miehistä, koska ovat ylipäätään osanneet kirjoittaa ja lukea. Tämä arvokas taito ei ole vielä itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa, varsinkaan tytöillä. 

Eilisen keskustelumme jatkoksi, tänään 10.2.2015 Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Suvi Ahola kirjoittaa otsikolla "Koulukirjoissa historia on yhä vain miesten" Kiinnostava Näkökulma. Tekstistä hyppäsi silmääni "sosiaalihistoria". En muistanutkaan, että on olemassa oma historianlokeronsa, kun kerrotaan naisista, lapsista ja samassa yhteydessä kodista. On olemassa myös sana sosiaalitapaus - vähempiosainen, apua tarvitseva. Yksioikoisesti ajatellen olen, sukupuoleni edustajana, historiallinen sosiaalitapaus.

Työtä tehdessä ennättää mietiskellä monenmoisia.

Kesän 2015 värejä :)

8.2.2015

Lumipaakku lapasessa

Rakensivat tien, päällystivät kivillä ja siinä he nyt marssivat - saksalaiset. Seisomme lumihangessa ja ihmettelemme kulkijoita. Nyt on sellainen keli, että päälläni on kaikki liikenevät vaatteet ja silti on jatkuvasti oltava liikkeessä, että tarkenee. Märältä villalta tuoksuen, lumipaakut lapasissa roikkuen katselemme sinihuulisia sotilaita kesätamineissaan - eikö heitä palele?

Aikuiset ovat huomanneet saman ja lahjoittaneet omista vähistään kaulaliinoja ja villasukkia vieraille. Joskus ohi kulkiessaan ovat meille tenaville hieman leipää antaneet. Kysyivät kerran onko meillä isompia siskoja. Mitä he sellaista kyselevät? Onhan minulla siskoja. Yksi on pikku lottana ilmavalvonnassa. Katselee kuulemma taivaalle, josko rajan takaa tulee lentokoneita. Vaan en minä sellaista viitsi kyselijöille sanoa.

Tiesittekö, että lapaset aivan kuin savuavat höyrytessään, kun ne ulkoa tultua heittää uunin pankolle kuivumaan. Onneksi ne lämmittävät märkinäkin.

Muisto äitini lapsuudesta 

Jouko Martiskainen: Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta sotavuosina 


3.2.2015

Päreen valossa

Päreet ovat kesällä höylätyt ja tuvan orsilla syksyn kuivatetut. Pärepihti on asetettu pöydän leveämpään, isännän päähän. Yhdestä puusta veistetyn pöydän ääressä, siellä matalammassa ja kapeammassa päässä, naiset suihkivat kinnasneulalla kintaita työmiehille metsähommiin lämmikkeeksi. Savu tuppaa silmiä kirveltämään ja nälkäkin hieman kaihertaa, mutta lehmä ja pari lammasta, omine äänineen ja hajuineen, tuovat lämpöä ja turvaa talviseen iltaan.

Lukan pirtti, Pielisen museo

Aivan päreen valossa ei enää tarvinnut sähkökatkon aikana puuhata. Kiitos lumihangessa, pimeässä paarustaneille sähkölinjojen korjaajille sekä ahkerille aurauskaluston kuljettajille. Arki pyörii normaalisti.


Lumihiutale ystäväni ovat toisiinsa liimautumalla koristaneet maiseman kermakakuksi.

1.2.2015

Uinuva lato

 
 
ja rantasauna.
 
Saimme viimein lunta ja tuleva kesä väikkyy jo mielessä.
Mielestäni ikiliikkuja on keksitty - ihminen ajatuksineen.