Sininen Sopukka Shop

11.1.2014

KEHRÄÄJÄ

Vielä 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä kaupunkimaiseen asumiseen kuuluivat kotieläimet esim. possut, lehmät ja lampaat. Nämä hyötyeläimet olivat elinehto ruokittaessa suurperheitä. Äitini on kertonut omalla perheellään olleen possu, kaneja ja joskus myös lammas.

Kaupunkiväestö työskenteli kodin ulkopuolella ja sai tekemästään työstä palkan, millä pystyi ostamaan mm. palveluita. Ammattimiehet löytyivät naapurista, koska väestö oli usein maatalossa syntyneitä ja monenlaiseen työhön tottuneita.

Äitini mummo, Annastiina, asui äitini naapurissa. Kaikki naapuruston naiset eivät kehränneet itse, vaan toivat lampaansa villat Annastiinalle kehrättäväksi. Hän on ollut taitava rukin käyttäjä, mutta onko tällä tavalla huolehdittu myös naapurissa asuvasta vanhuksesta. Itsenäinen asuminen on ollut mahdollista niin kauan, kun on hieman pystynyt työllään tienaamaan. Oma mummonikin saattoi vielä sanoa, että "kohtahan sitä sinne kunnalliskotiin joutaa". Opin, että se oli jotain kamalaa. Vaikka todellisuudessa 70 -luvun vanhainkodit olivat jo melko nykyaikaisia.

Itse olen Annastiinan kanssa samoilla urilla, yritän kätteni työllä pitää "kunnalliskoin" ovet vielä kaukana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sopukan supinoita