Sininen Sopukka Shop

31.12.2013

LUISTELLEN VUOTEEN 2014

Iloksemme jäähalli on ollut juhlapyhien aikaan avoinna useita tunteja mailattomille yleisöluistelijoille. Siellä olemme nautiskelleet valkeudesta ja liukkaista keleistä.
Toivotan teille rauhallista, iloista ja yllätyksellistä vuotta 2014!
Skating into year 2014. Happy New Year!

30.12.2013

SCIFIÄ

Jäähalli, uimahalli, hiihtohalli
jääkone, lumitykki,
aaltokone ja tuulitunneli.

Ei tarvitse vuodenaikoja,
voit siirtyä hallista toiseen.

Ja vihreät miehetkin ovat jo seuranamme.
Elämme 60 -luvun tieteiselokuvaa.



Kuva assistenttini meikki- ja kampauspää piirustuskirjasta.

28.12.2013

KEVÄTTÄKÖ

Lomalaisena liikuskelen luonnossa ja kevätkasvit kummittelevat katseessa. Lyhde yksinään keinuu oksalla ja lintulauta pullistelee herkkuja vaan linnut herkuttelevat muualla. Jos aurinko ei maillaan makaisi, talitintti veisunsa alkaisi eivätkä toisetkaan enää hetkeä malttaisi. Miksi hiutaleet pilvissä luuraavat? Olisi aika jo mannut valaista.

Kisut takapihalla.

Mamman salkoruusut vienoina neitoina vielä oottavat.
 
Syreeni oikoo oksiaan ja pullistelee silmuillaan.
 

27.12.2013

SININEN SOPUKKA NIMENÄ

Minulta on joskus kysytty, mistä yritykseni nimi juontaa juurensa. Jokainen yrittäjä joutuu aloittaessaan miettimään yritykselleen nimen, joka kuvaa yritystä, ei loukkaa ketään ja maistuu omassa suussa mukavalta. Kun on itselleen saanut nimilistan valmiiksi, on tutkittava, ettei nimi ole jo käytössä tai muistuta pienestikään olemassa olevaa yrityksen nimeä.
Itse valmistin alkuun tuotteita lapsille, joten mutustelin Mukelo sanaa mielessäni. Nimi oli jo yhtenä versiona käytössä. Pyörittelin nimiä tuskastumiseen asti, kunnes valkeni. Nimen täytyi sovittaa sisäänsä sekä käsityöläisyyden että matkailupalvelun. Sopukka tulee äitini 1970 -luvulla kirjoittamasta tekstistä kesämökillämme. Lyijykynällä valkoiselle paperille kirjoitettu runo roikkui kauan mökkimme seinällä epävirallisena huoneentauluna. Alkujaan varmasti kiukuspäissä kirjoitettu näpäytys isälleni.

siistiksi siivosin sopukan
tiskit tuopit tiskasin
parempi puhtaaseen palata
ota olija opiksi
                                     B. K.

Sopukka sana oli yksinään hieman orpo, joten se sai kaverikseen värin Sininen. Sinisiä yrityksiä oli monituisia, mutta siihen väri liimautui Sopukan eteen. Sininen Sopukka oli valmis ja on palvellut minua pian jo kuusi vuotta. Käsityökinkereillä nimi on hymy suun pielessä huomattu. Ehkä tulevaisuudessa matkailijatkin pääsevät Sopukkaan tutustumaan.

23.12.2013

GREEN CHRISTMAS

Green Christmas is fatal for Frosty. He is still hanging on, but is waiting for white New Year maybe. So am I as my assistants too. They learned term musta joulu - black Christmas, at school. But I think that our Christmas is more green than black.
Merry Christmas!
En muista nähneeni näin vihreää joulua ikinä. Valkeutta edelleen odotellen - lumiukkomme ja minä. Hyvää Joulua!

20.12.2013

KIRKKOKINTAAT

Entisajan kirkkomatkat saattoivat kestää useamman päivän. Suomen talvessa matkat olivat varmasti  hyytäviä. Esimerkiksi Pielisjärven seurakunta piti sisällään alueet koko ison järven ympäriltä. Juuasta saatettiin kesäaikaan soutaa pääkirkkoon Lieksajoen suuhun hoitamaan kirkolliset toimitukset: kasteet, kuulutukset, vihkimiset, siunaamiset ja katekismuksen luvut. Kun väki kokoontui, katseltiin morsiot, tavattiin suku ja tehtiin tarpeelliset hankinnat.

Kirkkomatkalle pukeuduttiin parhaimpiin. Kesällä vakkaan taiteltiin kirkkosilkit. Talvella rekikyydissä vällyjen alla lämpimimmissä vaatteissaan kädessä kirkkokintaat. Ne olivat pitkävartiset kinnasneulalla valmistetut kintaat. Miehillä yleensä yksiväriset, mutta naisten kintaat saattoivat olla kauniisti kirjotut.

Omat Kirkkokintaani olen neulonut puikoilla ja koristanut kukkaköynnöksellä. Langaksi valitsin Nalle -langan, koska se löytyy joka niemestä ja notkelmasta. Joskus olen neulonut lapaset valmiin ohjeen mukaan ja ne ovat yleensä minun käsiini liian suuret. Mallini on pieni kätisille naisille, jonka kuitenkin voi silmukoita ja kerroksia lisäämällä sovittaa myös suurempaan käteen.

Mallin ohjeen voit tilata sähköpostiisi PDF -tiedostona. Kirkkokintaan ohje on Sinisen Sopukan joululahja vuodelle 2013. Sukkela ennätää neuloa omat Kirkkokintaat joulukirkkoon. Ethän käytä malliani myyntitarkoitukseen.

 
Laitan tarvittaessa sähköpostia tulemaan jouluvalmistelujen ohessa. Älä siis hermostu, ellet saa vastausta hetsillään. Käyn kuitenkin lukemassa viestejäni useamman kerran päivässä. Jos ohjeissa tulee kysyttävää, vastaan mielelläni.

19.12.2013

LAPANEN ETENEE

Lapanen etenee, mutta hitaasti. Kuten kaikki lankoihin sotkeutuneet, minäkin kaivan neulomukseni esiin talon hiljentyessä. Jännä kuinka näinä hämäränhyssytunteina äänimaailma on sama kuin tätini luona aikoinaan. Pakastin ja jääkaappi juttelevat hiljaista hyrinäänsä, kello naksuttaa seinällä ja puikot kilkkavat keskenään. Ei aikamatkailuun tarvita tämän kummempia vempaimia.


Ohjeet ovat puhtaaksikirjoitusta vaille valmiit.

18.12.2013

NÄPERTELYÄ

Kun vuoden markkinoista ja juoksuista on selvitty ja päätä pari päivää tuuleteltu, on mukava istahtaa neulomaan. Siivosin, löysin projektin, jonka nyt omaksi ilokseni meinasin viedä päätökseen. Katsotaan tuleeko julkikelpoinen.


Juonia, tuumia, lankoja, pulmia - yhdet mutkalle toiset selväksi. Pitkästä aikaa puikoissa.

17.12.2013

TUULEN VIEMÄÄ

Viime päivien tuulinen ja kuiva sää on tehnyt ihmeitä tienoille. Nurmi vihertää ja jäiset tiet ovat jälleen turvallisia kulkea. Urhea ratsuni markkinamatkalle oli kuitenkin liian sulavaliikkeinen.


Assistenttini ja minä odottelemme yhä talvea tulevaa. Toivottavasti istuttamani kevätkukkien sipulit eivät hämäänny heräilemään.

15.12.2013

KAIKKENSA ANTANUT

Palelee, viluttaa ja hytisyttää. Väsyttää niin, että järki takkuaa. Jalkojen verenkierto tikkuilee ja poskilihakset ovat hymyilystä turtana. Normaali olotila pitkän myyntipäivän jälkeen. Tämän olon helpotukseksi on sauna ja terv    -    neuleita kerroksittain, kunnon uni ja mukavat muistot. Vuoden 2014 Wanhan holviston jouluun on jo ilmoittauduttu! Kiitos asiakkaille.


14.12.2013

HAMINASSA KOETTUA

Eilisestä myräkästä oli selvitty eli ulkoroskikset eivät luistelleet pitkin kenttää kuten eilen. Koska itse seison myyntipöytäni takana, en pääse kokemaan kaikkea sitä kiinnostavaa oheistapahtumaa, mitä Wanhan holviston joulu tarjoaa. Niin mielelläni kulkisin ja kuuntelisin tarinoita roolioppaan vetämällä kävelykierroksella. Onneksi assistenttini nauttivat yllin kyllin tunnelmasta: olemme pari helmitähteä rikkaampia, kaverikoiriin on tutustuttu tarkasti rotua ja väritystä myöten ja massu on saatu täyteen samettisella riisipuurolla. Tänä vuonna ratsastus jätettiin väliin, mutta joulukuvaelman aasi oli ihana. Kuten myös possut, jotka tekivät oljista itselleen pesän missä möhmöttää. Vielä huomenna pääsette kokemaan jouluista tunnelmaa Hamina bastionissa 10-16.

13.12.2013

WANHAN HOLVISTON JOULU

Holvit kumisevat vielä tyhjyyttään, mutta lauantaina ja sunnuntaina klo 10-16 nämä käytävät, missä venäläisen ratsuväen hevosetkin ovat joskus kulkeneet, täyttyvät iloisesta puheensorinasta. Sininen Sopukka osallistuu tapahtumaan jo kuudennen kerran ja aina Haminaan on yhtä mukava palata.

 
Kuten kuvasta huomaatte, pitää tapahtuman järjestäjä meistä vierailijoista hyvää huolta. Myyntipöydät odottavat valmiina ja tila lämmitetään miellyttäväksi työskennellä.

 
Siellä Elli jo täpinöissään odottaa huomista. Ellin, minut ja ystäväni Nanan löydätte vasemman puoleisella ostosalueella paikasta 18 C.
 

12.12.2013

HEVOSKYYDILLÄ MARKKINOILLE

                                                                                         Polleja pihan täydeltä vaan ei taida Elli kyytiin lähteä. Olisi laukka liian kulmikasta tai turhan sulavaa. Neito monilla markkinoilla kolunnut, mutta hienohelmaa kyyti pyörillä miellyttää enemmän.






9.12.2013

TAUON PAIKKA

Karhunpojan sairastaessa muutama Rasta -rusetti valmistui, mutta nyt on emokarhu kipeänä ja on huilittava. Palajan koneiden ääreen loppuviikosta. Ensi viikonloppuna on jälleen, vuoden verran odotettu, Wanhan holviston joulu Hamina Bastionissa. Siellä näemme taas entistä ehompana.

8.12.2013

JOULUMARKKINAT RUUKISSA

Strömforsin Ruukki, Strömfors Bruk, Strömfors iron mill - ihastuttava vanha ruukkikylä. Kesäisin vehreä ja vireä matkailualue. Talvella rauhaisa kyläläisten kulkea. Olen huomannut itse, että jo Ruukkiin ajaessa suupielet kiipeävät ylöspäin ja tulee hyvä mieli. Ehkä vanhat rakennukset vaikuttavat ihmiseen siten, ovathan ne nähneet tätä eloa jo satojen vuosien ajan.


Vielä tänään sunnuntaina 8.12.2013 joulumarkkinat klo 15 saakka.

6.12.2013

ITSENÄISYYS

Minun Suomeni on kaunis ja monimuotoinen suomen kieli, mäntymetsä ja rantakalliot, neljä vuodenaikaa ja rauha olla oma itsensä.

Syksyllä 1917 isoisoisäni Olli kävi kunnanvaltuuston pakeilla pyytämässä lisää poliisivoimia asuinalueelleen, missä alkoi olla levotonta. Hän oli keväästä asti käynyt vaatimassa koulun rakentamista, ettei kylän lapsien tarvitsisi kulkea liian pitkää koulumatkaa. Ruoasta oli pula ja huoli perheestä. Ollille kävi huonosti helmikuussa 1918, mutta koulu, jota hän toivoi, rakennettiin 1920 -luvulla ja se on vieläkin toiminnassa.

Olen rippunen tässä ketjussa, mutta iloinen sellainen. Minulla ja oravilla on kaikki hyvin, kiitos.

Hyvää itsenäisyyspäivää 2013.


5.12.2013

MUMMOJEN HUIVIT

Elin lapsuuteni 1970 -luvulla ja ilokseni sain tutustua kolmeen  isovanhempaani. Ukkini olivat menehtyneet jo ennen syntymääni, mutta minulla olikin valttikorttina pihapulinoissa KOLME isoäitiä. Vanha mummo, isäni mummo Ida Augusta oli syntynyt 1889, äitini äiti Leena Maria syntyi 1890 ja isäni äiti Elvi syntyi 1910. Heidän mukanaan minä olen saanut piiiiitkän pätkän koettua historiaa ja muotia.

Mummoistani kukaan ei kulkenut housuissa. Vanha mummo ja Leena mummo pukeutuivat aina, kesät talvet, mekkoon. Elvi mummo, nuorimpana, saattoi mekon lisäksi käyttää puolihametta ja paitaa. Talvipakkasilla muistan pohtineeni eikö mummojeni jalkoja palele. Toki heillä oli villahousut, mutta säärten peittona ainoastaan sukat. Esiliina oli jokapäiväinen asuste.

Ja ne huivit, kesällä puuvillaa ja talvella villaa, olivat arkikäytössä aina päässä. Huivi solmittiin leuan alta tai huhkimishommissa niskan takaa. Muistan Elvi mummoni, punaposkisena kuin puolukka, kanssamme marjassa. Marjastusasuna oli mekko, neuletakki, varrestaan käännetyt kumisaappaat ja ruutuhuivi niskasta solmittuna. Toki kylille lähdettäessä sonnustauduttiin hattuun, mutta huivi oli silloinkin mukana, silkkisenä kaulalla.

Kuinka oikeassa mummoni ovat olleetkaan. Huivi on miellyttävä, lämmin ja monikäyttöinen. Oma Triangelini on ollut käytössä jo kolme talvea ja parempaa talvipäähinettä saa etsiä. Se ei lytistä hiuksia, on helppo keikutella kauppareissuilla päähän-alas-päähän, toimii kaula- ja hartialiinana ja selkäänikin olen sillä lämmitellyt. Asiakkaat monesti naurahtavat, kun kerron solmivani Triangelin leuan alta kiinni ja viimassa tiukkaan solmuun. Mummojahan he silloin ajattelevat, mutta esiäidit ovat olleet viisaita.


Kuvassa isoisoäitini Annastiina. Hän syntyi 1864 ja on ollut huivimuodissa mukana koko elämänsä. Häntä en ennättänyt tavata.


4.12.2013

YRITTÄJÄN ARKEA

Välillä kotona yrittävän on piiperrettävä pieniä, kun isommat asiat valtaavat ajan. Olisipa mukava sellainen kone, jolle kiltisti juttelisi ohjeet ja se yhtä kiltisti valmistaisi ja pakkaisi tuotteet. Tänään on hissun kissun päivä, kun karhunpoika sairastaa.


Tämän päivän piiperrykset. Valmistuvat ehkä illalla, jahka pöpöpahalaiset on pois pukattu.

3.12.2013

CALVIN AND HOBBES

Muistan teininä lukeneeni Lassi ja Leevi sarjakuvia, joista erityisesti yksi tarina on jäänyt mieleeni. Lassin isä saapuu väsyneenä salkkuineen töistä. Päivän aikana Lassi on ollut ennennäkemättömän ahkera ja tehnyt pihalleen lumiukkovastaanottokomitean. Mitä mielikuvituksellisin joukko lumiukkoja irronneine raajoineen tai päineen. Viitteenä elokuvien ja maalaustaiteen irvistykset ja huudot. Mitä miellyttävin päätös työpäivälle.

 
Omalle pihallemme sunnuntaisuven myötä syntyi ihastuttavia lumiukkoja. Suunnitelman mukaan niitä oli tarkoitus jatkojalostaa, mutta eilinen pakkanen esti aikeet. Tänään jälleen on suvi seuranamme. Ilman taiteilijoita se on tehnyt Calvinit pihamaallamme. Assareillani on koulutuspäivä, mutta iltapäivällä, niin halutessaan,  heillä on mahdollisuus korjata tilanne.




2.12.2013

PAKETTI

Kuvassa huutokaupassa Tupasvilla -jakun voittaneelle neule ja lorukäärö paketointia vaille valmiina.


Kiitos kaikille huutokauppaan ja Jouluviikonloppuun osallistuneille. Mutustelkaa vähän aikaa mielessänne ja lahjoja miettiessänne muistakaa suomalaiset käsityöyrittäjät ja heidän makeat, muhkeat ja mieleenpainuvat tuotteensa.

1.12.2013

VALOA

On ensimmäinen adventti ja valon määrä lisääntyi taivaan täydeltä. Illasta lähtien lumihiutaleet joukolla asettuivat lomittain taloksi pihallemme ja lähitienoille. Kuuden aikaan illalla assistenttini pakkasivat itsensä lumitormuuvehkeisiin ja suunnistivat ulos enkeleitä tekemään. Heinä hieman haittasi tätä toimitusta, mutta aamu tuokin ilon tullessaan. Lumipeite on vihdoinkin enkelimyönteinen!

 
Huijausta, sanoi harakka keikkuessaan tuon kiemuraisen kuusen oksalla. Kuva on viime joululta, mutta jo melkein näin.