Sininen Sopukka Shop

19.11.2013

TASKUKERÄ

Pölyvana kulkee kannoilla kahden kulkijan. Isompi, pitkä hame maata pöllyttäen johtaa pienempää, tikkujalkaista hyppijää. Mummo ja lapsenlapsi kahdestaan, matkalla Ieva -tätiä tapaamaan. Tomuhiekkainen tie tuntuu mukavalta varpaiden alla, mutta polun piikkimatto saa varpaat kipristelemään. Matka on pitkä, päivän mittainen. Lapsi laitettu vanhukselle turvaksi.

On luvattu linja-automatka takaisin. Sen ajatuksen voimin jaksaa tikuilla kipittää. Olisi se niin hienoa istua linja-autossa. Eivät vielä sisarukset eivätkä naapurin tenavat ole päässeet moista kokemaan. Kun on enää pieni matka jäljellä, mummo istahtaa kivelle kenkänsä jalkaan laittamaan. Eihän toki vieraisiin paljain jaloin. Väsyneenä saapuu pari perille. Jalkoja kivistää ja luomia painaa. Onneksi talossa on särvintä leivälle. Siskokset vaihtavat kuulumiset, kertovat kylän juorut, listaavat syntyneet ja kuolleet. Lapsi kuuntelee tarinointia ja uupumus valtaa taivaltajan.

Aamu koittaa. Jalkoja kivistää vieläkin. Mummo toteaa, että kyllähän myö tytöt jaksetaan kulkea sama matka takaisin. Mummo on vanha ja kunnioitettu, ei auta muu kuin jättää linja-auto haaveeksi ja laittaa jalkaa toisen eteen. Laulu vie matkaa eteenpäin ja laulun tahtiin taskukerä pyörähtää mummon esiliinan taskussa. Sukat valmistuvat matkan joutuessa. Vielä lapsenlapsilleen tyttö kertoo tarinaa aristavat jalat muistissaan. Tomuavan tien aurinkoisen tuoksun voi maistaa kitalaessaan.

Jos juhla-aika juoksuttaa, istahda alas. Rauhallisemmin ja vähemmällä tulee ehkä parempi mieli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sopukan supinoita